Lyhyt tiivistetty yhteenveto Kollaan taisteluista ja lopussa luettelo museon suosittelemista Kollaa aiheisista kirjoista.
Talvisodan merkittävimmistä taisteluista eräät käytiin Laatokan pohjoispuolella Suistamon pitäjän alueella, Kollaalla. Tai kuten myös puhuttiin Kollaajoella, Kollasjoella jne. Rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Talvisota alkoi Neuvoastoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939 ilman sodan julistamista. Ensinmäiset taistelut joita Kollaalla taistelemaan joutuvat joukot kävijät alkoivat välittömästi sodan alettua, vihollisen hyökättyä ns Hyrsylän mutkan kautta kohti Suvilahden taajamaa jossa oli mm puujalostusteollisuutta.
Rautjärven ja Simpeleen (silloin vielä oma kunta) miehet oli kutsuttu ylimääräiseen harjoitukseen (YH) joka oli peitetoimi liikekannallepanolle. Rautjärven miehistä suurin osa joutui Jalkaväkirykmentti 34:ään (JR 34) ja Simpeleen miehet Kenttätykistörykmentti 12 (KTR 12). Nämä yksiköt kuuluivat 12.Divisioonan joka yhdessä 13.Divisioonan ja eräiden erillisyksiköiden kanssa muodosti Laatokan pohjoispuolen puolustuksesta vastaavan IV Armeijakunnan.
Rautjärven miehet muodostivat 6/JR34:n ydinjoukon, komppanian päällikkönä toimi kuuluisaksi tullut/tuleva reserviluutnantti Aarne Juutilainen, Marokon Kauhu. Osa miehistä sijoitettiin toisen pataljoonan, II/JR 34, muihin komppanioihin sekä kolonnaan. Juutilaisen komppania siis osallistui taisteluihin heti ensinmäisestä päivästä lähtien.
Suomalaiset joutuivat kuitenkin vetäytymään ensinmäisen viikon aikana parikymmentä kilometriä aina Kollaajoen tasalle jossa rintama saatiin vakiintumaan. Kerrotaan että armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hägglund oli kysynyt Juutilaiselta: 'Kestääkö Kollaa?'. Juutilainen oli vastannut : 'Kyllä kestää ellei käsketä karkuun juoksemaan'.
JR34 taisteli Kollaalla aina 18.2.1940 asti jolloin sen pääsi lepoon ja rintamavastuu siirtyi JR 69:lle. Lepovuoro muodostui uusien asemien rakentamisesta ja harjoituksista. Tämä kuitenkin keskeytyi pian kun JR34 muiden mukana komennettiin torjumaan Kollaan eteläpuolelta Ulismaisten korven kautta hyökkäävää vihiollista. Suomalaisten vastahyökkäys alkoi 6.3.1940 jolloin mm Simo Häyhä toimi ryhmäjohtajana, haavoittuen pahasti tässä hyökkäyksessä. 9.3.1940 suomalaisten oli vetäännyttävä parempiin asemiin Korpijärven maastoon jossa sitten taisteltiin sodan päättymiseen asti, 13.3.1940.
Samaan aikaan Ulismaisten taisteluiden kanssa rintamavastuun ottanut JR69 taisteli Kollaajoella mutta lopulta rauhan tulo pelasti rykmentin täydeltä tuholta.
Kuitenkin Kollaa kesti!
Suositeltavia Kollaa aiheisia kirjoja
- Tulimyrsky Kollaalla, Hannu Narsakka
- Kollaa kestää, Erkki Palolampi
- Parlamentin palkeilta Kollaajoen kaltahille, Antti J.Rantamaa
- Kenttäpappina Kollaalla, Jorma Heiskanen
- Simo Häyhä , Tapio Saarelainen
- Francom armeijasta Kollaajoelle, Carl von Haartman
- Kollaan suurtaisteluissa, Yrjö Vasama
- Marokon Kauhu, Jukka L.Mäkelä
- Espanjan Kauhu, Robert Brantberg
- Laatokan Krjalan Sotakartasto 1939-1944, Ari Raunio, Mikko Lantz
- Talvisodan taisteluja, Ari Raunio, Juri Kilin